Talo- projekti etenee

Vihdoin ja viimeinen tapahtuu jotain. Papereita on veivattu suuntaan ja toiseen, kaikenlaista lupaa luvan päälle haettu ja moneen kertaa tehtyjä suunitelmia. 

Eilen tuli vihdoin rakennuspäätös, nyt alkoi sitten kahden viikon valitusaika, joka pitää vielä odottaa. Sen jälkeen saamme aloittaa rakennushommat.

Maanrakennustöillä tottakai, joulu ja pyhät tuossa ekana kuitenkin vietetään joten uudenvuoden jälkeen se menee varmasti. 

Odotus palkitaan siis, tätä on kyllä odotettu kuin kuuta nousevaa. 

Kunhan tontilla alkaa tapahtumaan, niin rakentaminen muuttuu todelliseksi. 

Nyt itsellä ollut vain sellainen olo että tuleekohan tästä koskaan yhtään mitään.

Viime perjantaina syntyi meidän prinsessa, nyt jo viikon vanha pienokainen. Aika menee niin hurjan nopeasti. Pieni ja ihmeellinen elämä on saanut taas perheen sekaisin rakkauden määrästä. 

Meillä eletään nyt siis vauva-arkea ja itse opettelen kolmen lapsen äitinä oloa, hyvin onnellisena ja kiitollisena.

Joulu lähestyy ja puolet lahjoista hankkimatta ja oikeestaan kaikki jouluvalmistelut tekemättä vielä. Kiire tulee, kuten joka vuosi. 

-L-

Talo- projekti

En paljon ole talo-projektista päässyt kirjoittelemaan, koska oikeastaan mitään isoa ei ole tapahtunut.

Tontin oston jälkeen, ollaan raivattu tonttia. Tontilla oli vanha vaja, joka piti purkaa ja puita kaadettava. 

Papereiden pyörittelyä, talon suunnittelua ja kaikenmaailman lupahakemuksia täytetty ja odoteltu niitä hyväksyttyinä takaisin.

Hirveä määrä kaikenlaista, jotka vie aikaa ja tuntuu että haetaan lupaa luvalle. 

Nyt toivottavasti aletaan olemaan jo lähellä sitä, että voimme kohta laittaa rakennuslupahakemuksen menemään. 

Sitten vaan jäädään odottamaan sitä hyväksyttynä takaisin, jotta päästään sitten vihdoin rakennushommiin.

Nyt reilu viikon ollaan pilkottu kaadettuja puita, kymmenisen täysikokoista koivua laitettu klapeiksi ja vielä olisi kokonaisia puita poikittain maassa odottamassa pilkkomista.

Kirves on heilunut ja myös klapikone ollut apuna. 

Ryteikkö tontti, ehkä joku päivä siellä on se hieno talo. 

- L- 

Muutto takana

Taas kulunut aikaa viimeisestä kirjoituksesta, nyt vain ollut niin kiireistä kaikkien asioiden kanssa.

Tuntuu, että aika lentää. Juurihan me vasta allekirjoitettiin myyntipaperit asunnosta ja meillä oli se 2 kuukautta aikaa ennen muuttoa ja nyt muutto on jo takana. 

Hyvästit jäi vanhalle asunnolle ja ensimmäistä kertaa oli asunto, josta oli vaikea luopua. Ja itku tuli kun viimeisen kerran oven laitto takanaan kiinni. 

Nyt nokka kohti uusia haasteita ja niitä riittää. Tontti odottaa tekemistä. Paljon papereiden pyörittämistä ja suunitelmien tekoa. 

Helsingissä ei tuo talonrakennus ole helpoksi tehty.

Tarvitaan kaikenlaisia suunnittelijoita , valvojaa yms jotta homma saadaan edes aluilleen. 

Olemme nyt palkanneet pääsuunnittelijan, joka iskee nimmareita meidän piirustuksille ja suunnitelmille. 

( Piirsimme siis itse talon) 

Emme ota valmista talopakettia, vaan rakennamme itse. 

Nyt olemme päässeet siihen pisteeseen, että odotamme virallisia papereita eri tahoilta, jotta voimme alkaa hakea rakennuslupaa. Jotenkin naurettavaa kun pitää käydä ensin hyväksyttämässä kaikki suunitelmat Helsingin rakennusvalvonnassa, ennen kuin voi edes miettiä rakennusluvan hakemista ja sitten taas odotellaan kuukausia, että saadaan lupa. 

Onneksi meillä kuitenkin meni suunitelmat läpi ekalla esityksellä, ettei tarvitse juosta tuota kohtaa tekemässä montaa kertaa. 

Ne on nämä paperihommat jotka vie yli puolet talonrakennus ajasta. 

Nyt siis vielä pyöritellään papereita ja odotellaan.

Tältä näyttää meidän tontti tällä hetkellä. 

Ihanan vihreää siellä on vielä. 

Tontilla on niin paljon omena-,päärynä- ja luumupuita, että voisi pystyttää torin niiden sadoista. Kaikkihan tottakai menee maan tasalle kun rakennustyöt alkaa.

Virallisesti on kesä ohi, syyskuu alkoi. Tuntuu että kesä meni ihan hetkessä.     

Onneksi nyt ollut lämpimiä päiviä ja aurinko paistanut. 

Esikoisella alkoi koulu ja sekin tuonut uusia kuvioita perheeseen. Neitihän on ihan innoissaan koulun alkamisesta. Tuntuu, että juuri pitelin pientä kääröä sylissä ja nyt hän on ensimmäisellä luokalla ja täyttää pian 7 vuotta. 

- L -